Jussi Honka
jussi.honka(a)werk23.org
http://sound.werk23.org

Kenttä-äänittäjän rooli esituotannossa on tietyllä tapaa väheksytty. Asenne on usein se, että teknikot tekevät duuninsa aina samalla tavalla, eikä heitä tarvitse etukäteen huomioida. Vaikkei kenttä-äänitys olekaan kuvaukseen ja näyttelyyn verrattuna kovin taiteellista, mikäli äänittäjät pääsevät myös ennakkosuunnitteluvaiheeseen mukaan, ehtivät he paremmin suunnitella mitä tekevät ja miten sekä vaikuttaa kuvauspaikkoihin, lavastukseen roolivaatetukseen ja valojen asetteluun omalta kantiltaan suotuisasti. Tämä puolestaan palvelee koko äänen jälkituotantoketjua ja lopulta koko elokuvaa.

Vaikka äänittäjä saisi tahtonsa läpi, siitä huolimatta tosiasia on, että kuvauksissa keskitytään aina siihen mitä kamera näkee. Kuva pitää tehdä sillä hetkellä, eikä sitä enää jälkikäteen voi tehdä uusiksi. Ääni taasen on aina korvattavissa myöhemmin. Tämä on hyvä pitää mielessä kun tilanne on toivoton ja kiire armoton. Tekosyynä huonosti hoidetulle työlle sitä ei kuitenkaan saa pitää.

Kuvauspaikkojen valinta

Kuvauspaikkoihin tutustuminen etukäteen kannattaa. Tällöin näkee tarvitseeko kuvauspaikkaa akustoida ja miten se on tehtävä. Parasta tietenkin on, jos äänittäjä on kuvaajan ja ohjaajan mukana koekuuntelemassa kuvauspaikat. Äänittäjä voi puuttua tässä vaiheessa kuvauspaikan valintaan, sanoa suoraan millainen ääni tilasta taltioidaan. Ei ole ollenkaan varmaa, että muut kuvausryhmäläiset ymmärtävät huonoja äänitystiloja tai sitä työtä, joka esimerkiksi tehdashallin akustoimiseksi pitää tehdä. Jos paikasta ei saa käyttistä edes akustoinnilla, tämä kannattaa sanoa ja ehdottaa jotakin toista kuvauspaikkaa tai kertoa välttämättömästi edessä olevista dubbaussessiosta. Samoin vilkasliikenteisten teiden varrella kuvaaminen on yleensä liian meluisaa ja ongelmia aiheuttavat myös kovin tuuliset ympäristöt, ellei suojaus ole viimeisen päälle ja monesti siitä huolimatta tuulen kohinan takia.

Kuvakokojen vaikutus käyttiksiin

Kuvien, kuvakokojen ja -kulmien tietämisellä etukäteen ymmärtää mihin kannattaa keskittyä. Usein kuvataan kohtauksista ensin laaja masterotto, jossa näkyy kaikki toiminta, mutta puomin saaminen näyttelijöiden lähelle saattaa olla mahdotonta. Masteroton jälkeen siirrytään tiukempiin kuviin, usein dialogin ajaksi, jolloin puomin saa lähelle ja dialogin hyvälaatuisesti talteen. Kuvauksissa äänittäjän ei kannata repiä pelihousujaan, kun ei saa mikkiään sijoitettua kunnolla laajassa kuvassa. Pitää vain odottaa niitä lähikuvia ja tyytyä ottamaan masterotosta pelkästään apuääni. Näiden asioiden tietäminen etukäteen vaikuttaa akustointiin, eli laajaa kuvaa ei akustoida vaan akustointi tehdään pienempiin kuviin. Samoin merkitystä on myös mikin sijoittelulla (esimerkiksi pallo keskelle toimintaa, puomittaminen vai nappimikit).

Lavastus, vaatetus ja valaistus

Lavastukseen kannattaa myös perehtyä etukäteen. On ikävä yllätys, kun kuvauspäivän aamuna ihmettelee, miksi puulattiata esittää rapiseva paperi. Pois sellainen otetaan ja lavastajat joutuvat keksimään paikkauksen nopeasti. Vaatetukseen tutustumalla taas voi vaikuttaa nappimikkien sijoitteluun ja pyytää vaatettajia tekemään valmiiksi mikinmentäviä reikiä tai ompeleita. Kankaan laadut myös vaikuttavat, villa ja puuvilla ovat hiljaisia, keinokuidut taas kahisevat kuuluvasti. Valojen asettelun tietäminen puolestaan avaa dialogin valaisijan kanssa siitä, miten puomin varjoa voidaan parhaiten torjua ja miten lamppujen ja muuntajien sekä himmentimen käytöstä johtuva äänikaapeleihin siirtyvä melu parhaiten estetään. Valomiehet usein myös vetävät sähköä kuvauspaikoille ja suhteiden ollessa kunnossa vetävät samalla sähkön myös äänelle.

Käsikirjoituksen osaaminen

Puomittajan hommia helpottaa kummasti jos osaa repliikit ulkoa. Tällöin tietää mitä näyttelijä sanoo milloinkin ja pystyy seuraamaan tilannetta mikillä oikein. Samalla pystyy pitämään "kirjaa" siitä selviytyykö näyttelijä replojensa kanssa joka otossa kunnialla. Ja vaikkei se toimenkuvaan kuulukkaan, lisää luottamusta näyttelijän ja puomihenkilön välillä, kun näyttelijä voi kysyä puomilta miten repla menee tai menikö otto hyvin. Luottamus on tärkeää varsinkin nappimikkejä käytettäessä, sillä niiden asettaminen on usein melko hienovaraista.